Talven jäljiltä

Vieraskirja availee taas pakkasen kangistamia lehtiään. Alkaa se aika vuodesta kun sisällä talossa on huomattavasti kylmempää kuin ulkona.

Ulkona riittää onneksi puuhaa. Innoitusta ja ideoita päädyttiin hakemaan mökkimessuilta asti. Pitihän vähän pyörähtää hyötykasviyhdistyksen osastolla ja katsomassa työnäytöksiä perinteisestä viikatteen teroituksesta sekä norjalaisen hirsinurkan tekemisestä.

Alunperin messuille tosin lähdettiin sivistääksemme itseämme seminaarissa siitä, miten vapaa-ajanasunnon pihapiiriä hoidetaan luonnonmukaisesti ja kestävästi. Parhaat puheenvuorot taisivat ennakko-odotusten vastaisesti tulla luonto- ja maisemapalveluyrittäjiltä, jotka pilke silmäkulmassa ja havainnekuvat taustallaan muistuttivat, että ihan kaikkea ei kannata tehdä itse. Viedalissa perinteisesti on tehty itse, mistä muistona esimerkiksi tämä isännän huippuhetki tolppa-apinana sähkötolpassa.

Messut oli sinänsä kiinnostava kokemus, että sai taas vähän mittakaavaa siihen, miten moni parhaillaan miettii, mitä tällä kaudella lomaparatiisissaan tekisi. Mökkikansa. Kukkasipuliosaston kuhina veti hyvin vertoja Hulluille päiville.

Talven jäljiltä Viedalin piha on aika rujon näköinen. Syyspimeillä kaivettiin pihaan uusi kaivo. Siinä riittää vielä fiksaamista, mutta vesihuolto hyppäsi taas askeleen eteenpäin. Jälkensä jätti myös sähköjen vetäminen navetalle, mikä onnistui lopulta.

Luvassa on siis pihatöitä. Kesällä pitäisi saada navetan kattoprojekti päätökseen, paikkamaalata taas pari lapetta päätalon katosta ja rakentaa kesäkeittiö. Viime kesänä oli vissiin liian hyvät kelit kun sadesään projekti eteisessä jäi puolitiehen. Jospa tänä kesänä ripottelisi enemmän, niin saisi tapetit seinään ja maalaukset tehtyä loppuun. Syyskaudella alkaa keittiöremontti. Olisihan se somaa saada keittiö. Noin iso talo, eikä keittiötä, se on kyllä sääli.

Ja yleisön pyynnöstä valokuvakurssi saa jatkoa! Siitä ja kesän muista kursseista lisätietoa luvassa pian.

Nähdään Viedalissa!

Annukka

Oi ihana kunnallistekniikka

Osa 1 Vesi

Vähänpä tarvitsee kerrostaloasujan pohtia veden saantia. Sen kerran kun vesikatko iskee, siitä tiedotetaan hyvissä ajoin, se kestää noin tunnin ja ajoittuu keskipäivälle tai keskelle yötä. Sen hetken selviää ilman suurempaa veden hamstrausta.

Kun kaivo kuivuu elokuun alussa, on tilanne kaavoitusalueen ulkopuolella asuvalle kesäasukkaalle pahemman laatuinen. Ensimmäinen paniikki: miten saan pestyä lapseni, miten saan tiskit tehtyä, miten saamme vettä antiikkilaastiin. Kunta ei auta, VPK ei vastaa. Afrikka ja nälähätä tulee mieleen. Siinä vaiheessa tulee tolkku. On tää meillä siltikin aika helppoa.

Kaksi viikkoa ensipaniikin jälkeen vesi loppui kokonaan. Silloin lähdetään paikalliseen, tilataan tuoppi ja kysytään krouvarilta apua pulmaan. Baarista löytyy kuin löytyykin mies, joka lupaa tulla katsomaan kaivoa. Hienoa. Odotamme.

Osa 2 Sähkö

Yrityksemme vetää sähköt navetalle sai vielä vähän lykkäystä. Kantona kaskessa tällä kertaa ELY-keskus, jolta meni vuosi päättää, ettei kaapelia saa kaivaa tien poikki. Verstas ja Näyttämö saavat odottaa sähköistystä. Käteen jäi monta sataa metriä kaapelia, jolle nyt pohditaan käyttöä. Sähköä sahalle!

Osa 3 Liikenne

Täytyy myös kiittää ELY-keskusta, joka yllättäen sääti 3:n kympin nopeusrajoituksen ja pystytti työmaasta varoittavan liikennemerkin navettatyömaamme kohdalle. Kiitos myös autoilijat, jotka olette hidastaneet vauhtia silmin nähden. Ehtiipä siinä katsella rauhassa, kuinka kolmiorimahuopakattoa syntyy jo toista kuukautta. Erityisesti pidän liikennemerkin typografiasta, joka neuvostorealistisin vedoin on piirtänyt mieheni uuraaseen työhön.

Kesäkurssi I

Viedalin taideyhdistyksen kesäkurssi nro 1, valokuvauksesta pysäytti kartanon normaalin hulinan. Navetan kattoremontti keskeytyi, ja Viedal muuttui kahdeksi päiväksi kurssikeskukseksi, jonka syleilyssä kurssilaisten oli turvallista tutustua uuteen, koetella vanhojen taitojen rajoja, ihastella ja ihmetellä, mitä kameralla saakaan aikaan.

Kurssivetäjä Mikan asiantuntevassa ja innostavassa ohjauksessa olisi helposti mennyt toinenkin viikonloppu. Valokuvakurssi II:ta on jo toivottu, ja toivomme sen järjestyvän. Kiitos Mika upeasta työstä!

Hienoa oli huomata Viedalin soveltuvan kurssikeskukseksi. Hyvien kokemusten perusteella taideyhdistys jatkaa kurssien ideointia. Taidemaalausta, ruoanlaittoa, huonekalujen entisöintiä ja joogaa on ideoitu.

Lisää, lisää, lisää, tuumii myös keittiöhenkilökunta, jolla jo nyt on ikävä ihmisiä. Kiitos kyökki. Kaksi kokkia, kolme kersaa ja  huolto pelasi  kuin unelma.

Perinnerakentajien lapset

Rakennusperinteen ystävien lehti Tuuma tuli postissa. Kannessa on kaunis kuva, jossa kaksi herttaista pellavapäätä nojaa (itsekeitetyllä?) punamullalla maalattuun aitaan. Tytöllä valkoinen kesämekko, pojalla flanellinen raitapaita ja rohtimiset housut, paljasjaloin tietysti. Ihana kuva, mutta samassa mietin mitä tapahtui kuvan ottamisen jälkeen. “Äiti, sadaanko me jo tavalliset vaatteet, mulla on kylmä.”

Avotakassa oli juttu pikkuprinsessasta, jolle oli sisustettu oma huone 1700-luvulla rakennetun talon yläkertaan. Sänky oli jonkun eurooppalaisen kuninkaallisen. Yksin ei tämä viisivuotias vielä uskaltanut huoneessaan nukkua (en uskaltaisi minäkään, niin oli kuninkaalliset läsnä), mutta kavereiden kanssa oli kivaa.

Voi perinnerakentajien lapsia. Kaikkeen nekin joutuvat. Mutta niin vain mekin pakkasimme villasukat Perilliselle mukaan ja laskimme leveille lattialankuille konttaamaan. Lapsi oli musta, mutta kinnostunut. Tämä on hyvä alku. Kausi on avattu!

Uuden vuoden kynnyksellä

Näin vuoden perästä muistelemme ilolla järkyttävän kylmää vuoden vaihtumista Viedalissa. Niillä kokkotulilla ei kauaa istuttu. 

Hieno Viedal-vuosi oli kuitenkin. Vielä parempaa sellaista 2011!

Annukka, Henkka ja Perillinen

Kausi on suljettu, mutta hommat jatkuu

Viime viikonloppu oli taas työn juhlaa Viedalissa. Talkoovahvuus ja meininki toivat kesän vahvasti mieleen. Aurinkokin pilkisteli paikoin siniseltä taivaalta, ja huhkimalla pysyi lämpö yllä. Suuri kiitos jengi!

Kaivon kunnostus saatiin päätökseen ja paikkoja kaikin puolin kuntoon. Hedelmätarhassa tehtiin selvää jälkeä ensi satokautta varten. Risuaita kasvoi taas ja vahingossa naapurin puolelle, anteeksi!

Nyt Viedal siirtyy talviaikaan. Liike ei Viedalin halmeilla onneksi lopu nytkään, sillä talven aikana tiedossa on puuhommia. Muutama isompikin puu pitäisi kaataa. Lisäksi navettaan on tarkoitus vetää sähköt. Kaapelit ja nippelit on jo hankittu.

Sähkö tarkoittaa sitä, että ensi kesäksi voi alkaa suunnitella navetan ylisten kunnostusta ja Omethalian(?), eli oman kotinäyttämömme ohjelmaa. Treeniaikavarauksia aletaan ottaa vastaan.

Viedal kiittää kaikkia kauden aikana vierailleita ja hengessä mukana olleita. Pikaisen jälleennäkemisen toivossa!

Syystalkoot lähestyvät

Tulevan viikonlopun talkoiden hommalistaa. Löysin rantein, kuten Viedalissa ruukataan.

• kaivon ympäristön kaadot
• pihakalusteiden pesu ja suojaan laitto
• tavarat ordnungiin ja talvisäilöön
• Sinikka-luumun suojaus jänöiltä
• vesiastioiden tyhjennys, saunan pata!
• kukkaruukkujen tyhjennys
• ruohonleikkuu?
• piiskalla pensaiden ympäriltä ja talon ympäriltä
• rännien puhdistus lehdistä
• astioiden ja liinavaatteiden pakkaus hiiriltä turvaan
• sisäkukat turvaan
• haravointia